Änkytys lapsuudessa
Änkytys alle kouluikäisellä lapsella
Puheen sujumattomuus voi tuntua jo pienestä lapsesta turhauttavalta ja saattaa aiheuttaa negatiivisia tunnepurkauksia. Lapselle tulisikin luoda rauhallinen keskusteluympäristö ja antaa riittävästi aikaa asiansa sanomiseen. Omalla rauhallisella puhemallilla voi kannustaa lastakin puhumaan hitaammin ja rauhallisemmin. Jos perheessä on useampia lapsia, kannattaa yhdessä opetella puheen vuorottelua, jotta jokaisella on tilaa sanoa oma asiansa ilman kiireen tuntua. Änkytykseen ei tulisi kuitenkaan kiinnittää liikaa huomiota. On tärkeää, että lapsella on mahdollisuus sanoa itse oma asiansa loppuun eikä lapsen puolesta tulisi arvailla mitä hän aikoo sanoa. Jokainen meistä on puhujana erilainen, eikä änkytys tee kenestäkään huonompaa kommunikoijaa.
Myös mahdollisessa hoitopaikassa ja muiden lähipiirin aikuisten kanssa kannattaa käydä keskustelua tilanteesta ja antaa oman lapsen kanssa toimivia vinkkejä myös heille, jotta lapsen on mahdollisimman helppoa ja turvallista jatkaa puhumista puheen sujumattomuuksista huolimatta. Hoitopaikkaan voi esimerkiksi viedä tulostettavia esitteitä, joissa on yleisellä tasolla kerrottu mitä änkytys tarkoittaa.
6-vuotiaan änkyttävän pojan näkemys änkytyksestä:
Ӏnkytys on kuin velho, joka taikasauvalla joskus laittaa kurkun tukkoon,
mutta velho ei kuitenkaan ole täysin paha tai ilkeä ja siksi lapsi kuvassa vähän hymyilee.”
Alle kouluikäisen lapsen änkytyksen kuntoutusmenetelmät
Yleensä puheterapiaan hakeudutaan, kun änkytys on kestänyt yli puoli vuotta. Kuntoutusmenetelmiä on useita, joista yhtenä menetelmänä voidaan Lidcombe-menetelmää. Tämän menetelmän avulla pyritään sujuvien puhejaksojen lisäämiseen ja änkytyksen vähenemiseen.
Lapseni oli hieman yli 4-vuotias ja änkyttänyt noin vuoden ajan, kun pääsimme puheterapiaan. Lidcombe-menetelmässä tapasimme puheterapeuttia noin kerran viikossa, mutta päävastuu lapsen puheterapiasta oli minulla. Lidcombe-menetelmä perustuu lapsen sujuvien puhejaksojen lisäämiseen kehumalla lapsen sujuvaa puhetta strukturoiduissa tilanteissa. Änkytän itsekin, joten ajatus tuntui aluksi todella vaikealta. Miksi haluaisin kehua lastani sujuvasta puheesta? Tuleeko lapselle paha mieli, kun en kehu häntä silloin kun puhe on sujumatonta? Pienellä lapsella ei kuitenkaan ole änkytykseen liittyen niin voimakkaita negatiivisia kokemuksia ja häpeän tunteita kuin aikuisilla. Aivan syystä tämä menetelmä onkin suunnattu vain alle 6-vuotiaille lapsille.
Pyrimme tekemään harjoituksia päivittäin. Kerran viikossa olevasta puheterapiakerrasta saimme vinkkejä uusiin harjoituksiin. Pelasimme paljon erilaisia muisti- ja lautapelejä, piirsimme yhdessä sekä rakensimme legoista. Keittiön seinällä oli tarrataulu, johon sai laittaa tarran jokaisesta harjoituskerrasta. Kerätyillä tarroilla kävimme esimerkiksi kahvilassa tai kylpylässä, katsoimme yhdessä elokuvan herkkujen kanssa tai ostimme paketin legoja. Meillä tämä palkitsemisjärjestelmä toimi hyvin ja lapsi oli motivoitunut tekemään harjoituksia. Puheen sujuvuutta seurattiin päivittäin kirjaamalla ylös puheen sujuvuuden taso.
Vaikka tämä kuntoutusmenetelmä vaati paljon panostusta minulta, koen että siinä samalla saimme myös kahdenkeskistä aikaa. Harjoitustilanteet tapahtuivat lapselle mieluisan tekemisen yhteydessä. Puheen sujuvuus parani vuoden aikana huomattavasti, vaikka änkytystä puheessa edelleen jonkin verran onkin.”
– änkyttävän lapsen äidin kokemuksia Lidcombe-terapiasta
Suorien kuntoutusmenetelmien käytön lisäksi on tärkeää vahvistaa lapsen positiivisia vuorovaikutuskokemuksia sekä kotona että hoidossa. Rauhallisesta ja mukavasta vuorovaikutusympäristöstä hyötyvät myös sujuvatkin puhujat.
Änkytys alakouluikäisellä lapsella
Koulun aloittaminen mietityttää varmasti jokaisen kouluikää lähestyvän lapsen vanhempia, mutta änkyttävän lapsen kohdalla huolet tyypillisesti kohdistuvat siihen kiusataanko lasta änkytyksen vuoksi, uskaltaako hän osallistua luokan työskentelyyn, vaikuttaako änkytys koulussa alisuoriutumiseen…
Lapsen kasvaessa ikätovereiden mielipiteet tulevat yhä tärkeämmiksi ja änkytys voi alkaa aiheuttaa häpeää ja huolta, vaikka kotona puheen sujumattomuuteen olisikin suhtauduttu neutraalisti. Useampi aikuinen änkyttäjä muistelee lapsuuden vaikeimpia tilanteita olleen esiintymiset koulussa, ääneen lukeminen sekä kysymyksiin vastaaminen oppitunneilla koko luokan edessä. Tärkeää on ollut, että ympärillä on ollut ihmisiä, jotka eivät ole välittäneet puheen sujumattomuudesta ja ovat olleet tukena vaikeampina hetkinä.
Lapsen kanssa kannattaakin avoimesti keskustella siitä, toivooko hän, että änkytyksestä kerrottaisiin luokalle tai voiko opettaja jotenkin tukea häntä koulussa. Lapsen opettajille kannattaa viedä tietoa änkytyksestä, esimerkiksi tulostettavina esitteinä. Viimeistään alakouluikäisinä lapset alkavat yleensä harrastaa itsenäisesti, joten änkytyksestä kannattaa viedä tarvittaessa tietoa harrastuksen vastuuaikuisille, jotta lapsi saa positiivisia vuorovaikutuskokemuksia myös harrastustensa parista.
Vaikka änkytyksestä on saatavilla tietoa, kannattaa kuitenkin muistaa, että lapsi on oman änkytyksensä asiantuntija ja hänen toiveitaan ja ajatuksiaan siitä tulisi kuunnella herkällä korvalla. Jos lapsi ei halua puhua änkytyksestään ollenkaan, ei painostaminen auta, vaan asiaa kannattaa lähestyä varovasti ja tunnustellen. Änkytystä ja sen mahdollisesti aiheuttamia kielteisiä tunteita ei tulisi jättää yksin lapsen kannettavaksi.
Alakouluikäisen lapsen änkytyksen kuntoutusmenetelmät
Kuten änkytyksen kuntoutuksessa muutenkin, kuntoutusmenetelmät valitaan änkyttävän henkilön ikätason, toiveiden ja tavoitteiden mukaan. Yleensä käytetäänkin hyödyntää useampia kuntoutusmenetelmiä samanaikaisesti. Yhtenä kuntoutusmenetelmänä alakouluikäiselle lapselle voidaan käyttää änkytyksen muuntelutekniikoita. Muuntelutekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi tehtyä änkytystä, änkytyksen keskeytystä, sanan toistoa, liukumista sanaan tai ennakointimenetelmiä, jolloin änkytettävän sanan alku sanotaan tavallista pehmeämmin, hitaammin ja liukuvammin. Änkytyksen muuntelulla pyritään änkytyksen laadun lievenemiseen, eli yritetään saada änkytyksestä kevyempää ja rennompaa änkytystä. Änkytys tiedostetaan ja sitä pyritään hallitsemaan sekä tunnetasolla että motorisesti.
Puheessa kuultavan sujumattomuuden kuntouttamisen lisäksi puheterapiassa keskitytään myös änkytyksestä aiheutuvien kielteisten toimintamallien ja kielteisten tunteiden käsittelyyn.
Vinkkejä elämään änkytyksen kanssa
Alle on kerätty änkyttäviltä aikuisilta vinkkejä elämään änkytyksen kanssa sekä änkyttävälle lapselle että änkyttävän lapsen lähipiirille:
